Vestinkangas
West, Väst, sukunimenä 1500-luvulla Westh.
Vestinperko tai -kangas on Rauman Soukaisissa Varijärvestä länteen sijoittuva
metsäalue, johon on todennäköisesti joskus perkattu myös pelto (=perko, perkko).
Alue on kuulunut Soukaisten Juhantaloon/Isontaloon, mahdollisesti jo
1500-luvulta tunnetun Juho Westin ajoista saakka. 1920-luvulla, silloin nimellä
Västin kangas, se siirtyi Rauman maalaiskunnalle ja vuoden 1993 kuntaliitoksen
yhteydessä Rauman kaupungille. Paikan nimi ja sijainti sekä nimeen liittyvä
historia ovat meille siirtyneet muistitietona ja yksittäisten asiakirjatietojen
pohjalta. Kenelläkään nykyasukkaista ei ole näistä tarkkaa tietoa.
Paikannimenä poikkeava Vestinkangas kiinnostaa siksi, että useiden johtolankojen perusteella Mathias Johannes Westh Rauman maalaisseurakunnasta (kuollut 1549, syntymäaikaa ei tunneta) olisi ollut kotoisin Soukaisten kylästä. Tätä raumalaista pappia, koulumestaria ja kielineroa pidetään Agricolan edelläkävijänä Suomen kielen saattamisessa kansan kuultavaksi. Hän julkaisi 1540-luvulla kirjan, ns. Westhin Codexin. Latinan ja ruotsin kielen ohella siinä on käsinkirjoitettua suomen- jopa raumankieltä. Prof. E. N. Setälä on pitänyt sitä Rauman murteen vanhimpana muistomerkkinä. Codex sisältää pääasiassa selostuksia kristillisistä toimituksista papeille. Kirjan loppuosalla on myös paikallishistoriallista merkitystä. Nykyinen virsikirja sisältää viisi Mathias Westhin virttä.
Sukunimi West löytyy Soukaisten historiasta 1500-luvulta. Juho West niminen henkilö oli yksi niistä talonpojista, jotka alkoivat viljellä Soukaisten maita luostarin menetettyä ne kruunulle 1538. Ajankohdan perusteella Mathias voisi olla Juhon poika tai veli. Westin Codexin lopussa on luettelo lahjoituksista Ristin kirkolle, Ulvilan kirkolle, köyhälle väelle ym. Lahjoittajia on Uotilan, Vasaraisten ja Soukaisten kylistä. Soukaisten lahjoittajat ovat Jons Soukaiste, Jons West ja Nils Soukaiste. Tämäkin tieto näyttäisi johtavan Mathias Westin synnynsijoille Soukaisiin.
Myös majuri Erik Sunell, jonka suku on pitänyt Soukaisten Juhantaloa 1700-luvulta lähtien 1930-luvulle, on 1.5.1957 päivätyssä kirjeessään ottanut esiin Vestin perkon. Suora lainaus kirjeestä:
"Soukaisten metsissä löytyy vieläkin paikka, jota kutsutaan Vestinperkoksi(mainittu nimi löytyy myös oheistamassani torpparisopimuksessa). Isäni mainitsi aikanaan, että hän oli tutkinut, olisiko mainittu nimi yhteydessä historiassa mainittuun Matias Johannes Westiin. Hän näytti minulle Soukaisten ns. Kotovainiolla olevan melko suuren kiven, jonka pystysuorassa, tasaisessa, etelänpuoleisessa sivussa oli selvästi näkyvissä jokin hakattu kirjoitus, mutta oli tämä jo silloin, kun hän kirjoituksen löysi, niin ajan hampaan kuluttama, ettei kirjoituksesta saanut mitään varmaa selvyyttä. Isäni tahtoi kuitenkin tulkita sen Matias Johannes Westiksi (mahdollisesti toiveajattelua hänen puoleltaan), jolloin e.m. Vestinperkko voitaisiin tulkita mainitun henkilön perkaamaksi ja näin ollen voitaisiin todeta, että hän on Rauman seudulta, vieläpä Soukaisista kotoisin. Mene ja tiedä. Lienee kuitenkin nykyisin jo mahdotonta todeta. Käydessäni viimeksi, vuonna 1955, Soukaisissa en käynyt mainitun kiven luona, mutta katselin paikkaa etäältä ja minusta tuntui, että kivi oli poistettu ilmeisesti maan muokkausta häiritsevänä, ja jää sen tarkempi tutkiminen tästä syystä mahdottomaksi. Saattaa kuitenkin olla, että erehdyin, koska en käynyt paikan päällä. Merkitsen sen summittaisen paikan karttaluonnokseen.”
Westin kivi muistettiin soukaistelaisten keskuudessa vielä 1900-luvun puolivälin jälkeenkin. Mitään täsmällistä kirjoitettua tekstiä tästä muistitiedosta ei ole.
LÄHTEET:
- Alho, A. R.: Rauma 600 vuoden aikana s. 48.
- Lähteenoja, Aina: Rauman kaupungin historia I, s.224, Länsi Suomen kirjapaino
1946
- Sunell, Erik: Kirje rouva Grundstömille. 1.5.1957.
- Soukainen, Leo: Tietoja Soukaisten kylän vaiheista 1500-luvulta nykypäivään,
Aviisi 1993,Kotiseutuyhdistys
Muina ry.
- Aili Yrjänen: Vanhinta tunnettua suomenkielistä kirjoitusta Raumalla.
Lehtileike1980-luvun alusta.
Kirjoittanut Eeva Yrjänen, Vasaraisten ja Soukaisten paikannimiperinteen keruu
v. 2002