Varijärvi 

Sijainti: Läntisin järvi Soukaisten järviketjussa, ja sen läpi kulkee kylän kahtia jakanut selkälinja, raja, joka tehtiin jaettaessa Soukaisten yksinäistalo kahtia veljesten Juhon ja Heikin kesken 1780- luvun alussa. Juhantalo ja Heikintalo syntyivät.

Järven halki kulki talvisin Pitkäjärveltä päin tuleva talvitie, jota pitkin kulki toinenkin parru- ja halkokuorma Lahdenvainiosta asti, ja kauempaakin. Ennen ja vähän aikaa jälkeenkin sotien, aina 1960-luvulle asti, oli järven itärannalla hyvä kalliopohjainen kylän uimaranta. Vasaraisten uimapaikka oli Pitkäjärven pohjoisrannalla.

Varijärven pohjoisrannalla on 1900- luvun alkupuolella sijainnut torppa, jonka kellarin ja vähän muidenkin rakennusten peruskiviä on vielä näkyvissä. Arvi Virtanen (1907-1989) kertoi asuneensa tässä torpassa neljä ensimmäistä ikävuottaan.

1920 -luvulta 1950 -luvulle oli samalla rannalla Suomelan talon lammaslaidun, riukuaidan ympäröimä iso rantaniitty (merkintäpisteen 61 º 4,259’ E, 21 º 34,954’ E ympärillä). Tyhjä lato oli lampaitten suojana sateella ja helteellä.

Eräänä syksynä olivat koirat pelottaneet lampaita ja osa löydettiin kuolleena järvestä kellumasta. Lampaat vietiin rantaan keväällä ja tuotiin kotiin myöhään syksyllä. Emäntä juoksi edellä leivänpaloilla tai kauraämpärillä houkutellen ja avustajat, usein lapset, pitivät lauman koossa takana ja sivuilla. Silti osa lampaista saattoi päästä harhaan, jolloin niiden etsiminen aiheutti lisätöitä.

Varijärven pryki. Pohjoisrannalla lammaslaidun ja lato.

Ruuhi Varijärven lammaslaitumen rannassa 1930-luvun lopussa.

Varijärven lammaslaitumen lato 1930-luvun lopulla.

Kuvat: Eeva Yrjäsen kokoelmista.

Leo Soukainen ja Eeva Yrjänen