Susihaka

Susihaass

Peltojen rajoittama metsäalue Suomelan talosta itään, paikantamispisteen (61º 4,775 ’ N, 21 º 34,695’ E) itä- ja länsipuolella.  

Nimi viitannee susien havaitsemiseen alueella. Loviisa Soukaisen (s. 1863) kertoman mukaan vielä 1800 luvun puolivälissä annettiin lapsille pimeään aikaan kaksi pärettä, joita paukuttamalla pidettiin mahdolliset sudet loitolla.

Esko Yrjäsen talonpidon aikana, 1920-luvun lopulta vuoteen 1963 Susihaka oli vielä aidattu laitumeksi. Karja ja hevosetkin laskettiin navetan ovesta hakaan ja ohjattiin kulloinkin varsinaisena laitumena olevalle pellolle. Lehmät tulivat usein omia aikojaan metsän läpi lypsyajaksi kotiin, mikäli peltolaitumen veräjä oli avattu.

Eeva Yrjänen