Jopa yksin Raumalla on useita tämännimisiä järviä, ja erotukseksi Meripitkäjärvestä (eli myös Meripitkästä) esim. Lahdenvainiossa puhuttiin Metänpitkjärvestä. Saunamökkejä lienee tällä hetkellä (vuonna 2002) 16.
Vuonna 1955 laskettiin järvien (Vari-, Löytty-, Pitkä- ja Salijärvi) veden pinta laskemissuunnitelman mukaan yli puoli metriä. Kun lähetystö kävi Turussa vesipiirissä asioimassa kuivatussuunnitelman merkeissä, sanoi insinööri meille: "Jaa, niistä tulee sitten sellaisia suoprunneja". Jo heti 1970-luvun alussa sama vesipiiri teki suunnitelman, jonka mukaan Pitkäjärven ohi kaivetaan oja, joka vie yläpuoliset vedet suoraan Salijärveen ja Pitkäjärven vesi nostettiin 58 cm, eli entiseen korkeuteensa. Koska kuivatuslainassa oli pitkä takaisinmaksuaika, muutamat meistä maksoivat yhtä aikaa sekä järven pinnan nostamista että laskemista.
Koulun Kaija (Aalto), Eila ja Pentti Soukainen Pitkäjärvellä. Laila Jalosen valokuva-albumista.
Järvi on Vasaraisten uimapaikka. Järven pohjoisrannalla, Wahlqvistin maalla, oli aina 1970-luvulle saakka Vasaraisten yhteinen uimapaikka laitureineen. Laituria kutsuttiin prykiksi. Sama ranta oli kirkkaan veden johdosta monen talon käyttämä, kesäinen pyykkipaikka. Wahlgvistin rautapata oli koko kesän rannassa veden kuumentamista varten. Suomelan pata, jota käytettiin pyykin keittämiseen, vietiin aina välillä Wahlqvistin aittaan, josta pyykinpesijät sitä lainasivat. Wahlgvistilta myös varattiin pyykkipäivä, koska Aili Wahlqvistin (s. 1914) mukaan joinakin kesinä maton- tai pyykinpesijöitä oli lähes joka päivä.
Pitkäjärvi ei ole myöskään välttynyt olemasta traagisten tapahtumien näyttämönä. Eräänä elokuisena sunnuntaina 14.08.1932 21-vuotias Kaino Laine, ollessaan yksin uintimatkalla oli saanut perimätiedon mukaan suonenvetokohtauksen ja hukkunut edellä kerrotun uimapaikan rantaveteen. Uimapaikan rantaviivasta jonkin matkaa järven selälle päin sijaitsee kookas kivi josta osa on vedenpinnan yläpuolella ja johonka Kainon isä Hjalmar Laine tapahtuman jälkeen hakkasi poikansa muistoksi nimikirjaimet KL, sekä vuosiluvun 1932. Koska alun alkaen kirjaimet ja numerot olivat valkoisiksi maalatut niin lähisukulaiset ovat myöhemmin huolehtineet, että ne ovat saaneet aika-ajoin uuden maalin pintaansa.
Noin kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin tapahtui järvellä toinenkin hukkumisonnettomuus 20 päivänä marraskuuta 1960 jonka uhriksi joutui niin sanotulla Saluksen kulmalla asunut 49-vuotias Lauri Rantanen mentyään heikolle jäälle. Tapahtumapaikkana ei ole sama ranta kuin Kaino Laineen tapauksessa.
Leo Soukainen, Eeva Yrjänen, Teuvo Paattio