Pirunkallio

Pirulual

Vasaraisten keskustasta 1,5 km kaakkoon, Vähäjärventien varrella on kallioröykkiö, jota lapsuudessani nimitettiin Pirunluolaksi. Myöhemmin nimi on muovautunut Pirunkallioksi. Lapsena en uskaltanut lähellekään mennä tätä röykkiötä, sen kolkon nimen takia.

Tähän luolaan liittyvä tarina jonka Maikin äiti on perimätietona kertonut, miten ennen heinät haravoitiin yöksi kasoihin ja aamulla taas levitettiin heinät kuivumaan, jos oli poutaista. Pirunluolan vieressä oli heinäpelto, jossa heinät oli kasoissa. Huomionarvoinen asia, että viikon seitsemäs päivä oli pyhitettävä lepopäivä.

Sunnuntaiaamu oli kaunis ja tuoreet heinät oli edellisenä iltana kasattu. Joten sapatin rikkominen tuntui oikeutetulta. Heinien omistaja ” Lauri muar” meni levittämään heiniä kuivumaan. Pelto oli kylästä etäällä puoliksi metsän pimennossa. ”eihän siellä häntä kukaan näe” Työssä ollessaan oli hän vilkaissut kallioröykkiöön päin ja oli kauhukseen nähnyt siellä pirun, siitä nimi Pirunluola.

Peloissaan ja omantunnon soimaamana oli hän nähnyt jonkun tumman varjon ja luuli sitä paholaiseksi. jäiköhän työ kesken ei ole tietoa. Tämä ”Lauri muar” oli äitini isän isoäiti. Pelto on edelleen viljelyksessä ja tietenkin Pirunluola vankasti samalla paikalla.

Maikki Vainio