Kylmänkorvenkallio

Kylmänkorvenkallion pronssikauden (n. 1300–500 e.K.r) hautaröykkiöalue ja kivipöydät sijaitsevat kylän kaakkoispuolella. Opastus kalliolle Hakrintieltä.

Kylmänkorven alueella on 13 kivestä rakennettua hautaröykkiötä ja 2 uhripaikoiksi tulkittua kivipöytää. Ne on rakennettu pronssikaudella meren rannalle. Kallion matalammat osat ovat paljastuneet merestä vasta rautakaudella. Paikan nykyinen korkeus on 19 – 30 metriä.

Kallion korkeimmalla kohdalla sijaitsevat komeimmat ja vanhimmat röykkiöt. Ne on rakennettu vanhemmalla pronssikaudella meren rantaan. Nuoremmat röykkiöt ovat matalampia ja sijaitsevat alempana rinteessä. Kaikkein nuorimmat röykkiöt on rakennettu ilmeisesti vasta rautakauden alussa. Röykkiöihin tehdyt hautaukset ovat olleet ruumis- ja polttohautauksia.

Kylmänkorvenkallion muinaisjäännökset ovat lain suojaamia. Niitä on tutkinut Turun yliopiston arkeologian osasto 1980- luvun lopussa ja 1990- luvun alussa. Toistaiseksi niistä ei ole löydetty esineitä eikä luita. Opastetaulut röykkiöihin on laittanut Rauman mlk:n kulttuuritoimi ennen liittymistään Raumaan, vuonna 1993.

Hautaröykkiöt ja kivipöydät on ajoitettu esinelöytöjen puuttuessa hautojen sijaintikorkeuden, rakenteiden sekä koon mukaan. Kylmänkorvenkallion kalmisto on toiminut hautapaikkana ilmeisesti koko pronssikauden aina rautakauden alkupuolelle asti. Pronssikauden väestön tarkkaa asuinpaikkaa Vasaraisilta ei toistaiseksi tunneta.

Olavi Hannula