Ympäristöstään erottuva korkea kallio, Ruoholan tilasta
parisataa metriä kaakkoon ja lähellä
Perkkauksen
koillisrajaa.
Aarne Soukaisen
(s. 1894) lapset muistavat 1930-luvulta Kustaa-sedän (s.
1897) käyttäneen Hölpränk-nimeä. Nimi on heidän
suvussaan säilynyt nykypolvellekin. Esko Yrjäsen (1909-1997)
perheessä on samasta kalliosta käytetty nimeä
Perkkaukse
vuoar (=perkkauksen vuori). "Vuorelle" on
kummastakin perheestä tehty retkiä lasten kanssa useamman
sukupolven aikana. Kalliolta voi nähdä mm. tehtaan piiput
kaupungissa, ennenkuin korkea metsä esti näkyvyyttä.
Kallion kolot olivat lapsia innostavia ja kasvillisuus sen
juurella monimuotoista.
Laila Soukainen lypsyllä tätinsä kanssa. Laila Soukaisen takana näkyvä kumpu on Hölpränk. Nykyään se on metsän peitossa. Kuva on Laila Jalosen kokoelmista
Eeva Yrjänen