TAPAHTUMAT:

     Näyttelyt

     2009 ja 2010 Enne muina ja Muina ny (valokuvanäyttely)

     2008 Puust värkät – monengaldasill vehkeill

Aarne Tammi (1908-1980), vasaraistelainen puuseppä ja rakentaja on tehnyt puiset lelut ja keittiökapineet.

Puuastioita ja niiden teossa käytettyjä työkaluja. Taustalla kataja- ja pajumerta.

Kyösti Paavolan tekemiä vakkoja. Keskellä olevan häälahjavakan kannessa teksti: "Vak o kantes valin"

Neljä tavallisinta puulajia.

Piilukirveitä hirren- ja parrunveistoon, taustalla lankkusaha.

     2007 Rukkist leippä, ohrast kakko – mitä viljasta saakaan

Maamiehen ryijy on suunniteltu v. 1937 ja sitä on viljelijäkotien seinille kudottu tuhansittain.

Viljalyhteitä (Tämän kesän näyttelystä hiiret olivat aika kiinnostuneita)

Seula, kappoja, välppä, pohdin.

Käsikivet

Työkuvia Muinan kuva-arkistosta.

Hannu Helleahon täyttämät keltasirkut.

Rukiin oljesta tehdyt pakkasjalkineet jatkosodan ajalta.

Taikinakaukalo eli leevon, kakko, leivänpuskin, jauhovakka ja kaulimet.

Taikinatiinu. Huomaa "nokka", josta käydessään kuohuva taikinanjuuri valui nokan alle asetettuun astiaan.

Tuohitokkosia.

Pöydässä nisusta, savivati eli kruusinen kuppi ja pata. Padan alla oljesta tehty pataluha.

     2006 1950-luvun arkea ja juhlaa

Heteka, Sammalenkukka -ryijy ja 50-luvun muotivaatteita.

Huushollikapineita

Keittoastioita

Vihkikuvia vuodelta 1952.

50 -luvun keittiö

Luotettavat ompelukoneet Singer ja Husqvarna toimivat vieläkin.

Vauva nukkuu äitiysavustuspak-kauksen laatikossa.

Silkkisatiinille ristipistoin kirjotut esiliinat olivat suurta muotia ja suosittuja lahjatavaroita.

Pieni kaunis täkänä

Juoru rehottaa

Käsitöitä tehtiin paljon, jo pikkutytöstä alkaen. Mallilehtiäkin ilmestyi.

Tuhkimo - ikisuosittu aihe

     2005 Kylän aarteita – taitajien kätten töitä

Kesänäyttelyyn ”Kylän aarteita – taitajien kätten töitä” kokosimme niin miesten kuin naistenkin käsistä lähteneitä esimerkkejä taitavuudesta, kekseliäisyydestä ja kärsivällisyydestä. Esillä oli sekä vanhempaa esineistöä että ihan viime aikoinakin tehtyä. Taituruus ja kiinnostus käsityöhön kun ei ole kylistä kadonnut. Kiinnitimme myös huomiota vasaraistelaisen puuseppämestarin ja keksijän Jalmar Laineen (1880-1966) monipuoliseen tuotantoon. Hän valmisti monenlaisia koneita kuten pellavaloukkuja ja mankeleita. Hän suunnitteli mainion perunajauhokoneen, jota myytiin ympäri Suomea ja jolle myönnettiin patentti. Laineen verstaassa valmistettuja huonekaluja Vasaraisilla ja Soukaisissa oli (on vieläkin) monessa kodissa ja hänen tekemällään klapikoneella pilkotaan yhä vielä polttopuita monen talon tarpeisiin. Monipuolisesta lahjakkuudesta kertoo se, että Jalmar teki viulun ja osasi myös soittaa sillä.

Hannu Helleahon täyttämiä eläimiä: mäyrä, näätä ja heinäsorsa

Hannu Helleahon täyttämät ahven ja naurulokki, Martti Sjömanin puulinnut

Haapalaudasta ja kuusenjuuresta tehty välppä tähkien seulomiseen sekä pajusta punottu suuri juustomuotti. Muinan kokoelmat.

Vitsalenkkejä – tarpeellisia esim. veräjien kiinnittiminä. Muinan kokoelmat

Kettu mielittelee teertä ja oravaa. Hauskan taideteoksen omistaa Eeva Yrjänen.

Pienet parireet Laine teki leluksi tyttärenpojalleen Jaakolle yli kuusi vuosikymmentä vuotta sitten. Muinan kokoelma

Tikan Arvi Virtanen lahjoitti Irma Suomiselle, oravan Eeva Yrjäselle.

Kyösti Paavolan tekemät kuusipuinen juhlakousa, haapavakka ja seitsemästä puulajista tehty kirstu.

Todellinen taidonnäyte: yhdestä puusta veistetty ketju. Tekijä Martti Sjöman, omistaja Anja Sjöman

Arvi Virtasen (1907-1989) veistämiä eläimiä. Virtanen näki Vainion kaupan pihassa puisia hedelmälaatikoita ja kiinnostui niiden materiaalista. Veistelystä muodostui hänelle eläkevuosien harrastus. Kerran Esko Yrjänen tuli tuiskaisena talvipäivänä käymään Arvin mökillä ja sanoi: ”Polulla oli jäljet tänne päin ja minä arvelin, että siitä oli peura mennyt”. Jäljet umpihangessa olivat kodinhoitaja Irma Suomisen. Arvi veisti puusta peuran ja lahjoitti kodinhoitajalle.

Osa Sorkan kylässä asuneen maanviljelijä Ilmari Jalosen tekemästä ja Muinalle lahjoittamasta pienoisesineiden kokoelmasta, johon kuuluu 72 esinettä

Jalmari Laine ja itsepesevä perunajauhokone, jota myytiin paljon ympäri Suomea. Työtehoseura suositteli sitä lämpimästi.

Jalmarin vaimon tyttöaikoinaan kirjomia tarjotinliinoja. Tyttönimi oli Isotalo, etunimi Amanda/Manta. Omistaa Elvi Vanhatalo

Nuorena miehenä Jalmari seilasi merillä ja kerran pyydysti hain, jonka leukaluut kulkivat matkamuistona kotimaahan. Nyt ne ovat Vasaraisten koululla.

     2004 Pellava kukkii "Rohtmist ja ihoist tarppeellist ja kaunist "

Pellavapelto, jossa kasvaa öljy- ja kuitupellavaa.

Öljypellavaa revitään maasta ja niputetaan myytäväksi Muinan tilaisuuksissa. Samassa lohkossa kasvaa myös kuitupellavaa, jota jalostetaan myöhemmin

Miehen puku on pellavasta. Seinällä esillä on pellavapöytäliina, karmisängyssä lakanoita ja tyynyliinoja.

Etualalla pellavaloukku, karkeampaa pellavaa käsitellään sillä ja lihtausloukulla hienompaa "ihoa varten". Kapiokirstu sisältää pöytäliinoja, lakanoita ja pyyheliinoja.

Helena Jaakkola on kutonut pellavalangoista seinävaatteen.

     2003 Tuku , tuku lampaitani -villasta vaatteeksi

Näyttelyssä oli esillä eri tavalla villasta valmistettuja vaatteita, myös vuodevaatteita. Vanhimmat olivat 1800-luvulta ja huomattava osa yli 50 vuoden takaa. Muutama nykykäsityötäkin edustava villavaate oli päässyt mukaan. Lisäksi näyttelyssä esitettiin villan valmistusprosessi vaiheineen: karstaus, kehräys, kertaus, värjäys.

Villan alkuperää havainnollistivat lampaat navetan takana riukuaidan ympäröimällä laitumella.

Omavaraistalouden aikana vaatteet valmistettiin omien lampaitten villoista. Villat kehrättiin itse tai vietiin kehrääjille.1900-luvun alkupuolelta lähtien oli mahdollista teettää langat kehräämöissä. Tehtiin myös ohuempaa konelankaa , koska lähes joka kylässä oli konekutoja, jolla teetettiin mm. naisten ja lasten pitkiä sukkia, villahousuja ja villapaitoja.

Länsimurteissa puikolla tekemistäkin sanotaan kutomiseksi niin kuin kangaspuissa. Yleiskielessä puikoilla neulotaan. Rauman seudulla verbi neuloa tarkoittaa neulalla tai ompelukoneella ompelua.

Näyttelynasettajista kuvaan ehtivät Sylvi Ronkainen, Minna Kulmala, Eeva Yrjänen, Tuulikki Uusitalo

Sylvi Ronkainen piti esitelmän näyttelyn avajaisissa

Lampaat Päkä, Omena ja Mustikka

Villaa päästä varpaisiin

Yhdessä takissa on lampaanturkisvuori.

Kasvivärjättyjä lankoja. Takana rekipeitteitä.

Uutta villasta huovuttaen ja luonnonväreillä värjätystä langasta kutoen.

Villaisia peitteitä

Villan valmistusprosessi vaiheineen: karstaus, kehräys, kertaus, värjäys.

Villalangoilla koristeltu tyyny täytteenä olkisilppua

Villasukkia

     2002 Lapsen maailmasta - mukulatte muinassi värkei -näyttely

     2001 Kyynärä pohjaa -kortteli raitaa -mattonäyttely

     2000 Taidenäyttely (taidekurssilaisten ja kylän harrastelijataiteilijoiden töitä)

     1999 Huomenesta ehtooseen – kuvasatoa Vasaraisilta ja Soukaisista

     1998 Rekivaattei, fällyi, loimei, saalei - hevosajeluun liittyvää käsityöperinnettä

     Palaa alkuun